Rami ja Roselie:
Roselie saapui vihdoin rannalle, missä Rami oli jo odottanutkin pikkusiskoaan.
He juttelivat ja juttelivat.
Lopulta illemmalla Rami sanoi:
-Tämän halusin näyttää sinulle Rose.
Poika kääntyi merelle päin ja Roselie meni veljensä vierelle katsomaan auringon laskua.
-Kaunista, mutta rumaa, Roselie tokaisi.
Kun Rami kääntyi kotiin päin, hän näki omasta mielestään dorkan näköisen pojan.
-Odotas hetki Rose, menen rökittämään tuota poikaa, poika oli Ramia pari vuotta vanhempi. Roselie vain purki kiukkuaan ilmaan.
-Miksei äiti kertonut mikä se pusikko oli? Roselie huudahti.
-Tänne rannalle sinulla ei ole asiaa! Rami huusi.
-Minä valitan äidille! poika huusi.
-Mamman poika, Rami ilkkui.
Tuntemattomalta pojalta meni hermot ja hän kävi Ramin kimppuun.
Pitkän tappelun lopuksi Rami hävisi ja verta valusi hänen kasvoiltaan. Sen jälkeen Rami käveli poispäin.
Rami kiersi pojan kaukaa ja lopulta säikäytti hänet. Poika juoksi kotiin sen jälkeen.
Ramilla ja Roseliella oli myös kiire kotiin.
Kotona samaan aikaan:
Adeline nautti suunnattomasti olla kotona ilman sisaruksiaan. Tai ainakin Ramia ja Roselieta.
Hän jopa petasi sängyn.
Sillä välin Hanna hankki uuden lemmikin, uudella tietokoneella. Lapset olivat kinuneet jonkin aikaa sitä lemmikkiä, joten Hanna suostui.
kun Adeline katsoi televisiota, hän kuuli ulko-oven ääniä. Sieltä tulivat Roselie ja Rami.
-Äiti, Roselie ja Rami tuli! Adeline huusi äidillensä.
-Mistä perhanasta te nyt tulitte!?! Hanna huusi lapsillensa.
-Arvaan, että Rami käski teidät mennä jonnekkin! Hanna huusi, Rami nyökkäsi hieman vaisuna.
-Sinä poikaseni menet jäähylle, sen jälkeen jäät kotiarestiin ja et saa viikkorahaa kolmeen vuoteen! Hanna jatkoi.
-Saanko minä viikkorahaa? Rami kysyi innostuneena.
-Et enään, Hanna vastasi. Roselie meni äkkiä pois tilanteesta.
Rami seisoskeli ulkona kylmässä, yksin, jäähyllä. Hän tunsi pientä kylmyyttä, haamu oli lähellä.
Kun Teron haamu tuli sisään, Roselie oli heti kysymässä:
-Kuka sinä olet? Saaden vastaukseksi:
-Olen isäsi.
-Sittenhän sinä tiedät mikä se pusikko siellä on? Roselie kysyi.
-Se on hautani, opit mikä on hauta sitten joskus koulussa, Tero vastasi.
-Nätti tukka sinulla, hän lisäsi.
Samaan aikaa ulkona tepasteli koira, pieni koiranpentu. Se oli Alffaloiden perheen uusin jäsen, Anni Alffala.
Martti ei suhtautunut Anniin kovinkaan innolla.
Usein nykyään Hanna oli nukahtanut sohvalle katsoessaan televisiota. Usein myös Roselie oli mennyt herättelemään äitiään kesken yöunien sanoen:
-Jenni itkee.
Viimeisenä päivänä vapaana, Rami katseli kuvakirjaa, Roselie istui muuten vain ja...
...Adeline piirsi.
Kun Rami sai selattua kirjan, Roselie kysyi:
-Millainen kirja tuo on?
-No, siinä oli ainakin sellaisia kuvia joissa nainen hyppeli miehen päällä, Rami vastasi, tajuamattaan mitä ne kuvat tarkoittivat.
Samaan aikaan Hanna leikki pikkuisen Jennin kanssa.
-Kiikaakiikaa, Hanna yritti matkia keinun ääntä.
Vessaan oli hankittu sisäpiha, sen lähellä Rami huusi jollekkin oliolle:
-Mikä ihme sinä olet!?! Voit painua sinne mistä tulitkin!
-E-etkö tunne minua Rami, olen nukkesi, olento yritti.-Nuket ovat tyhmille tytöille, ei pojille! Rami huusi ja olento katosi.
Muutama tunti ennen iltaa, Rami ja Roselie pelailivat videopeliä yhdessä.
Adeline ilmoitti itsensä partioon, Hannan luvalla, juuri ennen nukkumaanmeno aikaa.
Hanna paistoi lasten lempiruokaa (silloista) eli kuumaakoiraa, ihan vain lapsuuden muistoksi.
Roselie nukahti hyvin, mutta hänen siskollansa oli univaikeuksia, ihan jännityksen vuoksi ja hän nousi ylös sängystä.
Hän puki dinosaurus puvun päällensä ja leikki dinosaurusta kokoyön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti